Tulevaisuuteen kannattaa varautua myös rakentamisessa
Asuminen on ollut viimeisinä vuosikymmeninä erittäin suuressa 
muutoksessa Suomessa. Maaseudun tyhjentymisen ensimmäinen aalto alkoi 1960-luvulla, jolloin satoja tuhansia suomalaisia muutti kaupunkeihin. Osa muutti myös ulkomaille, koska kotimaa ei pystynyt tarjoamaan työtä ja elintasoa isolle osalle työväestöstä. Maaseudun autioitumisen viimeinen aalto alkoi 2000-luvun alussa, jolloin hallitukset peräjälkeen kannustivat väestöä muuttamaan kaupunkeihin lakkauttamalla mm. palveluita ja vähentämällä aluetukea.
Maaseudun tyhjentyminen ja perinteiden murtuminen on johtanut myös toiseen valtavaan muutokseen Suomessa. Nykyisin jatkuvasti kasvava osa suomalaisista asuu yksin ja erityisesti nuorista suuri osa asuu yksin. Tämän takia erityisesti rakennuttajat ovat ajaneet moniin kaupunkeihin vuokrakasarmeja, joissa painotettaisiin yhä enemmän yksiöitä. Yksiöiden rakentamiseen ajaa myös asumisen kalleus. Jatkuvasti isompi osa suomalaisista saa jonkinnäköistä asumiseen liittyvää tulonsiirtoa, joka on nostanut suoraan vuokratasoa erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Yksinasuminen ei ole ihmiselle luonnollista
Samaan aikaan kun yksinasuminen on lisääntynyt, ovat suomalaisten 
mielenterveyden ongelmat olleet räjähdysmäisessä kasvussa. Masennuksesta on tullut uusi kansantauti, josta kärsivät käytännössä kaikki ikään tai sukupuoleen katsomatta. Tutkijat ovat esittäneet erilaisia syitä kyseiselle kehitykselle, mutta yksi isoimmista selityksistä on yksinäisyys. Samalla kun ihmiset asuvat yhä enemmän yksin, kokevat he myös omassa elämässään yksinäisyyttä. Tämä on toki ymmärrettävää, sillä ihminen on laumaeläin, joka on aina saanut turvaa toisista ihmisistä.
Modernit ja yhteisölliset asumismuodot tekevät tuloaan
Ihmisillä on etenkin kaupungeissa ollut valtava kaipuu yhteisöllisyyteen. Erilaisia hankkeita on jatkuvasti vireillään, joiden ajatuksena on saada ihmiset kohtaamaan toisiaan useammin. Myös uusia asumismuotoja on jatkuvasti ilmaantunut, joista suurempana esimerkkinä yhteisasuminen. Yhteisasumisessa asuu usein keskenään toisilleen ei-sukulaisuhteessa olevia ihmisiä ja se on noussut monissa maailman suurkaupungeissa suosituksi asumismuodoksi. Rakentajat ovat kuitenkin heränneet tähän asumismuotoon hyvin hitaasti, vaikka se tarjoaisi hyvän mahdollisuuden tehdä myös voittoa.
Kaikki tietävät vanhustenhuollon huonon tilan, jonka ratkaisuksi monille perheille voisi olla sellaisen talon rakennuttaminen, johon sisältyy erityinen lisäosa perheen vanhukselle. Näin ydinperhe saisi tukea lastenhoitoon omalta vanhemmaltaan, joka taas saisi turvaa ja seuraa perheen lapsista, jotka myös tarvitsevat aikuisen ihmisen jatkuvaa läsnäoloa.